Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja ehdotuksia.
Nuorissa Suomen tulevaisuus
Minna-Kirsikka Blåndsson on palkittu Kuukauden kyttääjänä elokuussa 2003 poikkeuksellisesti nuorisokeskuksen koulutusrahaston stipendillä. Vaikka Blåndsson ei ole rekisteröity kerrostalokyttääjä, haluttiin arvonimi myöntää tällä kertaa lahjakkaalle nuorelle tunnustuksena kehityskelpoisesta asenteesta naapureita kohtaan.
Eräät 20-vuotiaan Minna-Kirsikka Blåndssonin elämäntavoista ovat sellaisia, joita kyttääjän on vaikea hyväksyä. Hän kutsuu esimerkiksi 20 - 30 läheisintä ystäväänsä muutaman kerran viikossa kaksioonsa niinsanotuille jatkoille ravintoloiden suljettua ovensa. Hän myöntää, että illanvietoissa käytetään joskus melkoisesti alkoholia, ja että poliisi ja palokunta ovat toisinaan joutuneet pistäytymään talossa juhlien aikana.
Kuukauden kyttääjä -arvonimen myöntäminen tällaiselle henkilölle herättää varmasti ihmetystä. On kuitenkin pidettävä mielessä kerrostalokyttääjien lempisananlasku: "tarkoitus pyhittää keinot". Minna-Kirsikka Blåndssonin toiminnan taustalta löytyy rautaisia periaatteita, joista tiukimmankin pihapoliisin kelpaa ottaa oppia.
Rohkeasti yhtenäisten elämäntapojen puolesta
Ensinnäkin Minna-Kirsikan vilpittömänä päämääränä on viihtyisä talo ilman kompromisseja. Hän uskoo, että miellyttävän ilmapiirin esteenä eivät ole niinkään hänen tapansa kuin se, että jotkut itsekkäät asukkaat yrittävät väkisin elää eri tavalla. Juuri näin kyttääjän kuuluu naapureihin suhtautua.
Minna-Kirsikka ei esimerkiksi voi käsittää naapureita, jotka joutuvat lähtemään varhain aamulla töihin ja valittavat, etteivät saa nukutuksi riittävästi, koska hänen huoneistossaan harrastetaan jatkuvasti äänekästä seksiä ja soitetaan musiikkia. "Mikä oikeus niillä on kuunnella minun yksityiselämääni?" ihmettelee Minna-Kirsikka, "ja onko niiden sitä paitsi pakko käydä töissä?"
Vaikka Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry ei hyväksy kovaäänistä yöelämää, ei kukaan voi olla ihailematta Minna-Kirsikka Blåndssonin rohkeutta naapurisuhteissa. Harva kokenutkaan eläkeläiskyttääjä uskaltaa vaatia naapureita jäämään pois työelämästä, jos töihinlähtöaika estää heitä myötäilemästä muiden vuorokausirytmiä.
Luova ajattelu tärkeää
Hyvän kyttääjän kannattaa olla taitava ihmistuntija, ja Minna-Kirsikka Blåndsson kunnostautuu tälläkin alueella. Saatuaan esimerkiksi pyykkituvan oven rikkomisesta korvausvaatimuksen, joka oli sinänsä aiheellinen, hän osoitti veteraanikyttääjän veroista luovaa päättelykykyä ja keksi heti epäillä yläkerran lapsiperheen kannelleen asiasta."Ne on just sellaisia kaksinaamaisia", hän perustelee johtopäätöstään, ja paljastaa perheen vanhempien mm. yrittäneen tervehtiä häntä rappukäytävässä. Lasten äänekäs leikkiminen ja tömistely aamupäivisin on myös ärsyttänyt Blåndssonia jo pitkään - hänen mielestään lapsille pitäisi opettaa kuria.
Etelä-Suomen Kerrostalokyttääjät ry:n nuorisokeskus pitää erittäin lupaavana luonteenpiirteenä, että huolimatta itse aiheuttamistaan häiriöistä Blåndsson tuomitsee epäröimättä toisten metelöinnin.
Kuukauden kyttääjä ei kirjoittele naapureille perinteisiä heippalappuja eikä halua työllistää isännöitsijää valituksilla. Nuorelle kyttääjälle sopii paremmin suora toiminta: yläkerran perheelle on ilmaistu paheksuntaa koko ystäväpiirin voimin mulkoilemalla vastaantullessa ja särkemällä öisin olutpulloja lasten hiekkalaatikkoon.
Naapuriperheen turha tuttavallisuus onkin saatu loppumaan, ja Blåndsson toivoo heidän muuttavan tulevaisuudessa johonkin rivitaloon.
Yhteiskunnan loisia ei siedetä
Minna-Kirsikka Blåndssonin kevytmielisen ulkokuoren alta paljastuu yhteiskunnallisesti yllättävän valveutunut nuori nainen. Hän paheksuu suuresti sitä, että yläkerran räikeästi pukeutuva vanha rouva nauttii valtion taiteilijaeläkettä."Ihan uskomatonta että jonkun boheemielämää rahoitetaan, niin että se voi ajella taksilla joka päivä, kun ovat muka jalat heikossa kunnossa", toteaa Minna-Kirsikka. Hän tietää taiteilijoiden olevan usein henkisesti epätasapainoisia, ja arvelee siksi, että vanhuksen jaloissa ei ole mitään vikaa, vaan pikemminkin päässä.
Kuukauden kyttääjän laajan ystäväpiirin kautta tieto vanhan taiteilijattaren mielenterveysongelmista on jo levinnyt kaupungissa laajalle. Blåndsson ystävineen tuleekin luultavasti muodostamaan tulevaisuudessa tehokkaasti tietoja vaihtavan kyttäysverkoston.
Nuorten lupaava kyttäysrinki pystyy myös järjestyksenvalvontaan. Huolimaton taiteilijavanhus oli taannoin jättänyt rollaattorin yön ajaksi alaovelle, vaikka sellaisten paikka on ulkona pihalla. Rollaattori oli pahasti Minna-Kirsikan ystävien tiellä näiden kulkiessa ovesta edestakaisin. Aloitekykyisesti kulkuneuvo siirrettiin pihalle pensaaseen pois tervejalkaisten kulkijoiden tieltä.
"Muijalla ei ole rahasta pulaa, joten jos se ei löydä rollaattoriaan niin senkun ostaa tilalle uuden. Miettiipähän seuraavalla kerralla mihin sen jättää", kehaisee silminnähden ylpeä nuorisorahaston stipendikyttääjämme Minna-Kirsikka Blåndsson. Toivotamme hänelle menestyksekästä ja pitkää kyttäysuraa!
Tiesitkö tämän?
Kyttäystutkimuksen tohtori Lassi Pukana Tampereen yliopistolta arvioi, että jopa 35 % aktiivisista kerrostalokyttääjistä on nuorena luullut olevansa naapurikurin suhteen suurpiirteinen. "Tutkimukset osoittavat, että tärkein lähtökohta kyttäysharrastuksen alkamiselle on se, että uskaltaa rohkeasti asettaa omat tapansa muiden mukavuuden edelle", toteaa Pukana.